TAMPERING FESTIVAL 2025
Säveltäjät

Kalle Hermanni Autio. Mus. ped. AMK, FM, pianon-virittäjä.

Anna Hakula on poikkitaiteellinen säveltäjä ja arkkitehti, joka haluaa luoda taidetta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hakulaa inspiroivat paikat, joissa musiikki tapah-tuu ja ihmiset, jotka sitä esittävät. Musiikkikokemus ei ole vain säveliä, vaan moniaistinen kokemus maailmasta, jossa elämme; ihmisistä ja tiloista ympärillämme. Taiteen tekemisen lisäksi Hakula opettaa säveltämistä Tampe-reen konservatoriolla ja tutkii konserttikokemusta Tam-pereen yliopistossa.

Kuva: Sophie Ament

Riki Hakulinen: “Olen tamperelainen musiikinopiskelija ja säveltäjä. Musiikkini on useimmiten melko modaalista ja kiinnitän erityisesti huomiota kontrapuntaalisiin ilmiöi-hin, joten tyyliäni voisi olla kohtuullista nimittää re-renes-sanssiksi. Musiikin lisäksi touhuan vaihtelevalla menes-tyksellä shakkia, valokuvausta, raudannostelua ja basili-kanviljelyä.

Kuva: Mervi Haapakoski

Jenni Isoaho säveltää sitä miltä tuntuu, ja välillä se vaatii modernimpaa ajattelua, kuin hän itse olisi uskonutkaan. Hänen musiikkinsa tempo leijailee ja vaihtuu vapaasti—hengittää. Festivaaleilla esitettävä Saavuttamaton on hä-nen ensimmäinen sävellyksensä sooloharpulle.

Lasse Kallioniemi: “Olen AMK koulutettu säveltäjä ja o-piskelen Pirkanmaan musiikkiopistolla säveltämistä ja ki-taransoittoa.

Kuva: Ville Hautakangas

Timo Kittilä valmistui sävellyksen opinnoistaan Tampe-reen ammattikorkeakoulusta vuonna 2016. Hänen teoksi-aan ovat esittäneet mm. Tampering Ensemble, TampereRaw sekä urkurit Esa Toivola ja Jan Lehtola. Hän on ollut mukana Tampering ry:n toiminnassa yhdistyk-sen perustamisvuodesta 2013 lähtien ja osallistunut Tampering-festivaalien järjestämiseen vuodesta 2014 lähtien. Säveltäjänä häntä inspiroi tietoisen ja tiedosta-mattoman vuoropuhelu, ja hänen tyylinsä painottaa yhä enemmän kontrapunktista liikettä ja yksityiskohtien merkitystä

Harri Kivistö valmistui runsas vuosi sitten Tampereen ammattikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli sävellystä Hannu Pohjannoron oppilaana. Säveltämisen ohella hän toimii kuoronjohtajana sekä opettaa musiikin hahmotus-aineita. Virikkeitä sävellyksiinsä Kivistö löytää eri musiik-kityylien risteyksistä, Hervannan metsistä sekä “kaiken-laisista jännistä jutuista”.

Kuva: Laura Karlin

Markku Klami on turkulaislähtöinen säveltäjä, jonka musiikkia on esitetty laajasti ympäri maailmaa festivaa-leilla kuten ISCM World New Music Days, MISE-EN FESTIVAL, Pohjoismaiset Musiikkipäivät, Zagreb Music Biennale ja Taiwan International Guitar Festival. Hänen ilmaisuaan on kuvattu herkäksi, intensiiviseksi ja runol-liseksi. Klami yhdistelee teoksissaan usein akustisia soittimia ja elektroniikkaa, ammentaen inspiraatiota luonnosta ja urbaanista ympäristöstä. Hän käsittelee sävellyksissään ihmiselämän suuria kysymyksiä sekä luontosuhdetta. Klami on opiskellut Sibelius-Akatemi-assa ja hänen teoksiaan kustantaa Edition Wilhelm Hansen

Kuva: Jarno Tauvo

Flora Kok on monialainen taiteilija, joka esiintyy laulajana ja muusikkona monenlaisissa kokoonpanoissa, sekä toimii säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana taide-musiikin ja kevyen musiikin alueella. Flora on aiemmalta koulutukseltaan myös muotoilija ja vaatesuunnittelija. Taiteessaan Flora tutkaileekin erityisesti kahden osaa-misalueensa yhdistämistä eri tavoin.

Kuva: Tauvonpaikka

Kimmo Laaksonen on filosofian maisteri (musiikkitiede) ja muusikko (AMK, sävellys). Korkeakouluopintoja edelsivät klassisen kitaran opinnot Turun konservatori-ossa. Laaksonen on säveltänyt musiikkia soolosoittimille ja ensembleille, sekä tanssiteoksiin ja muutamiin lyhytelokuviin. Hän on toiminut 30 vuoden ajan kitaristi-na, sovittajana, säveltäjänä ja tuottajana monissa erilai-sissa bändeissä ja projekteissa. Näiden lisäksi hän on tehnyt töitä musiikin- ja kitaransoitonopettajana. Tänä syksynä Turun yliopistolla hänellä alkaa opinnot väitös-kirjatutkijana teemanaan “sähkökitara suomalaisessa taidemusiikissa”. Laaksonen toimii myös What ever Works! –ry:n aktiivisena jäsenenä

Kuva: Jenny Toivanen

Tuuli Lempa on monipuolinen ammattimuusikko, joka hyödyntää taiteellisessa työssään myös elektroniikan mahdollisuuksia. Tuuli on musiikin maisteriksi valmistut-tuaan opiskellut elektroakustisen musiikin säveltämistä Yorkin yliopistossa ja sittemmin perehtynyt live-elektro-niikkaan Norges musikkhøgskolessa. Hän on tehnyt yh-teistyötä useiden säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt runsaasti musiikkia omalle soittimelleen pianolle, live-elektroniikalla höystettynä. Live-elektroninen improvi-saatio ja kokeelliset hankkeet pianon äärellä kiehtovat Tuulia tällä hetkellä eniten. Tuuli on saanut työskennellä mm. SKR:n, MESin ja Taiken työskentely- ja kohdeapurahoilla ja hänet valittiin vuon-na 2022 residenssitaiteilijaksi Circolo Scandinavoon Roomaan.

Kuva: Tage Rönnqvist

Ulf Långbacka on opiskellut Åbo Akademissa ja Sibelius-Akatemiassa. Vuosina 1991-2025 hän toimi Åbo Akade-min musiikin lehtorina. Vuoteen 2022 asti hän johti virassaan opiskelijakuorot Florakören ja Brahe Djäknar. Hän on säveltänyt suuren määrän kuoromusiikkia ja lu-kuisia isomuotoisia tilaussävellyksyä. Hänen ensimmäi-nen oopperansa Henrik och Häxhammaren esitettiin v. 2011 osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjel-maa. Viime aikoina hän on keskittynyt kamarimusiikkiin, ja on erityisesti kirjoittanut teoksia jossa elektroniikka yh-distetään akustisiin soittimiin, kuten Tipping Point (2021), Void (2022) ja sekä tanssiteos Musta Narsissi, jota kantaesitettiin helsinkiläisen Willman Dance Companyn toimesta Helsingin Tanssin talossa lokakuussa 2024

Kuva: Veera Pitkänen

A 'triple threat', singer-composer-poet Niki Main's artistic practice centers lyricism and drama. They are artistically at home in numerous contexts whether it be singing in front of or composing for an orchestra, behind the audio for an installation art exhibit, or acting in a performance art piece. Niki’s repertoire spans countertenor, contralto, and mezzo-soprano parts from baroque opera and oratorio to romantic lieder, bel canto opera, and modern works, including premiering works by living composers. Niki studied composition and singing at the Sibelius Academy with supplementary studies in early music at the Royal Conservatoire The Hague.

Kuva: Venla Kaasinen

Teemu Mastovaara on säveltäjä & sellisti, joka työskentelee monipuolisesti musiikin parissa. Viime aikaisiin töihin kuuluu mm. Turun Kaupunginteatterissa Andrej'n rooli Once-musikaalissa, interaktiivisen audio-visuaalisen installaation Elämän ja kuoleman vuoden-ajat rakentaminen Sibelius-museoon sekä sävellys- ja sovitustyötä eri projekteihin. Mastovaaraa kiinnostaa eri-laisten estetiikkojen kohtaamiset, ja se miten siitä voi syntyä jotakin uutta ja kiinnostavaa. Mastovaara on valmistunut 2018 musiikin maisteriksi Contemporary Performance and Composition -koulutusohjelmasta, joka koostui yhteensä neljästä lukukaudesta Tallinnassa, Tukholmassa, Lyonissa ja Hampurissa

Kuva: Emppu Veinola

Leevi Räsänen tunnetaan tunteisiin vetoavista duuri-mollitonaliteettia ja mikrotonaalisuutta yhdistävistä teok-sistaan. Niissä näkyvät hänen arvonsa, henkilökohtaiset kokemukset, sekä populaarikulttuurin ilmiöt ja lainauk-set. Hän rakentaa niitä usein mielen sisäisten kokemus-ten, kuten muistojen, ihmissuhteiden, sekä ajan ja paikan kokemusten ympärille. Räsänen suhtautuu säve-ltaiteeseen uteliaasti ja leikkisästi. Hänen prosessi-pohjaisessa työssään lopputulos ei ole ennalta tiedetty tai haluttu, vaan se venyy, muokkautuu ja sulautuu yhä uudelleen sävellystyön edetessä. Sibelius-Akatemiassa ja Skotlannin kuninkaallisessa konservatoriossa opiskelleen Räsäsen teoksia on esitetty ympäri maailmaa.

Adam Vilagi on suomalais-unkarilainen säveltäjä, jonka musiikillista kieltä voi luonnehtia voimakkaan ilmaisun, monenlaisten hälysointivärien ja mikrointervalleilla virit-tyneiden harmonioiden muodostamaksi synteesiksi, jos-sa resonoi kahden kulttuurin vaikutus. Unkarissa synty-nyt ja Suomessa varttunut Vilagi on suorittanut sävellys-opintonsa Sibelius-Akatemiassa, mistä hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2008. Vilagin monipuolista tuotantoa on esitetty laajalti Suomessa, useissa Euroo-pan maissa sekä Japanissa. Urbaanina ihmisenä Vilagi viihtyy kaupunkiympäristössä ja kokee urbaanisuuden sekä sen äänimaiseman inspiroivana sävellykselliselle ilmaisulleen.

Kuva: Pirkko Kanervisto

Sanna Vähälä on sävellyshaaveensa alkuajoista alkaen unelmoinut oman Stabat Materin säveltämisestä. Hänellä on aikaisemmalta ajalta kokemusta Pergolesin ja Poulencin versioista, ja ensimmäinen haaste hänelle olikin unohtaa tuo mieleen painunut musiikki ja luoda omat melodiat ja harmoniat. Stabat Mater on Vähälän ensimmäinen suurimuotoinen sävellys. Vähälän mu-siikille on tyypillistä, ettei siinä ole tarkoituksenhakuista äänenkuljetuskäytäntöä tai kontrapunktia, toisaalta siitä on myös turha etsiä kaavoja tai lukusarjoja. Vähälälle merkitsee paljon se, että hänen musiikkinsa on helposti lähestyttävää ja kuunneltavaa myös nykymusiikkiin vihkiytymättömille kuulijoille